Kategoriat
Uncategorized

Syöttöpeli

Hyvä syöttöpeli rakentaa hyviä pelitilanteita. Hyvät pelitilanteet rakentavat hyviä otteluita, ja hyvät ottelut yleensä voitetaan. Syöttöpeli on jokaisen jääkiekkojoukkueen pelin kivijalka, jota ilman mitään mielekkäitä hyökkäystilanteita ei saada rakennettua. Siksi se onkin tärkeä harjoituksen kohde, ja kiekkoilijan kuin kiekkoilijan kannattaa pyrkiä kehittämään syöttöpeliään pelipaikasta riippumatta.

Syöttämisen peruspilarit

Jokaisella onnistuneella syötöllä on muutamia yhteisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat syötön tehokkaan perillemenon. Kun syötät, suuntaa katse mahdollisuuksien mukaan vastaanottajaan – hätäisesti tehty syöttö ei yleensä mene suoraa vastaanottajalle, ja monesti vastustaja voi helposti katkaista tällaisen syötön. Vaikka syöttö menisi perille, tarkoittaa huonosti tähdätty syöttö yleensä sitä, että vastaanottaja ei saa sitä kiinni täydestä vauhdista ja sen seurauksena joukkueen hyökkäyksen tempo pääsee hiipumaan. Pyri kuitenkin samanaikaisesti välttämään liian ilmiselvää viestintää, ja muista pitää huolta tilannetajustasi – kentällä tapahtuu muutakin kuin vain sinun syöttösi. Älä luovuta kiekkoa vastustajalle putkinäön takia. Muista myös, että syöttäessä käsien tulisi olla irti vartalosta, jotta ne pääsevät liikkumaan kunnolla. Liikkeen kannalta on olennaista myös, että vartalo kiertyy liikkeen mukana. Vetosyötön aikana siirrä painosi alakäden puoleiselta jalalta yläkäden puoleiselle jalalle. Paitsi lapa, myös ranteet kääntyvät syötön lopussa vastaanottavaa pelaajaa kohti.

Syötön vastaanottaminen

Hyväkin syöttö menee hukkaan, jos se ei koskaan saavu perille. Syötön vastaanottajalla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin hänen on kyettävä ottamaan vastaan suurellakin voimalla lähestyvä kiekko. Tämä mahdollistaa sen, että syöttäjä voi pistää kiekon liikkeelle täydellä teholla, mikä puolestaan vähentää vastustajan väliintulon todennäköisyyttä. Siksi syöttö otetaan lähtökohtaisesti vastaan maila tukevasti kahdessa kädessä pidettynä. Toisekseen syötön vastaanottajan on tärkeää kyetä tekemään tarvittaessa nopea rytminvaihdos ja seuraamaan kiekon liikettä, jotta joukkueen hyökkäys ei hiivu kasaan. Huomion on siksi oltava kiekossa, joskaan ei tällöinkään tilannetajun kustannuksella. Vastaanotossa lapa on jäässä pelaajan etupuolella, ja pelaaja ottaa kiekon vastaan kevyesti kiekon menosuuntaan joustaen. Tämä mahdollistaa kiekon sujuvan haltuunoton ja liikkeen jatkamisen. Vastaanoton lopussa mailan lavan tulisi kallistua hieman kiekon päälle, ottaen sen vahvasti hallintaan.

Jättösyöttö

Edeltävissä syöttö- ja vastaanotto-ohjeissa on huomioitu erityisesti vetosyöttö, joskin suurin osa ohjeista pätee kaikenlaiseen syöttämiseen. Syöttöjä on nimittäin monia erilaisia, ja niihin lukeutuvat vetosyötön lisäksi muun muassa rystysyöttö sekä rannesyöttö. Näiden perustyyppien lisäksi hyvän kiekkoilijan tulisi hallita myös muita syöttötyyppejä. Esimerkiksi jättösyöttö voi osoittautua pelitilanteessa varsin hyödylliseksi kuvioksi. Jättösyötössä kiekko kirjaimellisesti jätetään takana etenevälle joukkuekaverille. Tällöin tilannetietoisuuden merkitys korostuu. Jättösyötön tekevän pelaajan tulee ennakoida syötön vastaanottavan pelaajan liikerata ja -nopeus mahdollisimman tarkasti, jotta hän pystyy suorittamaan jätön oikealla hetkellä. Samalla pelaajan tulee olla hyvin tietoinen vastustajajoukkueen asemoinnista, koska jättösyötön suurin heikkous on se, että väärällä hetkellä tehtynä se tarjoaa vastustajalle helpon mahdollisuuden riistää kiekko. Hyvällä jääkiekkoilijalla on aina korkea tilannetietoisuus, mutta jättösyöttöä tehdessä sen merkitys on vielä kaksi kertaa suurempi.